Two weeks behind

Hei, viela osaan pari sanaa suomee. Kaikki on niin kiireellista ja vasyttaa ja on hauskaa silti. En valttamatta ees muista mita kaikkee oon ny tehny viimesimpina paivina, mutta eikohan tas jotain saaha aikaan. Aika menee niin hurjaa vauhtia.

Alotetaan vaikka siitta etta viimeviikon perjantaina oli eka rotarykokous ja tapasin sitten siella kaikki klubin jasenet. Tosi mukavaa porukkaa vaikka kaikki ovatki aika vanhoja. Herra nimeltaan Patt oli heti innostunu meikalaisesta ja han nousi viella erikseen sanoakseen kaikille etta vaihto-oppilas on erittain innostunut lahtemaan kaikkiin urheilutapahtumiin yms. (eipaha tarvinnu sitakaa ite sanoo :D ) ja kysy lahtee mettastaan. Aktiviteetit ei lopu. Sitten yks klubin jasen, joka on mukava vanha rouva pyysi minulta numeroni ja antoi sen myohemmin lapsenlapselleen joka on latkajoukkoeen kapteeni ja nyt oon sen kans kaveri, lisaa myohemmin siitta. Ootan innolla kokouksia, siella saa hyvaa ruokaaki. Harmi etten eilen paassy.

Lauantaina lahdin tekemaan jotain aivan uutta mulle - purjehtimaan. Mun yeon mies on kova purjehtija sanokohan se purjehtineen 38 vuotta. Nomutta kumminki sen kaverin kanssa ja sitten jonkun naisen jonka nimee on ees muista whatever niin oltiin purjehtimassa 8 tuntia Lake Huronilla ja sitten silla jollai joella joka kulkee kohti Detroittia. Oli aika haastavaa hommaa purjehdus, en ois uskonu. Varsinkin kun purjehtii vastatuuleen niin ei haaste lopu. Ei ees meinattu olla kyljellaa ku kolme kertaa. Se vene oli sellanen meedium kokonen joku 8metria mummielesta. Hauskaa oli, lahinna sen takia etta Mr. Wallacen nauru oli jotain uskomatonta. Samalla reissulla kuulin etta joessa elaa jotain 6metria pitkia kaloja, en menis uimaan sinne jokeen kyl... jollei ne kalat ois kasvissyojia. Paivan paatteeks mun yeo liitty meidan seuraan ja syotiin paivallista yhessa purjehdusklubilla. Siella oli buffet ja vaikee arvata mita tarjottiin, hampurilaisia ja hodareita.

Seuraavana paivana tehtiin taas jotain aivan uutta. Aamulla hurautettiin alkoholikauppaan ja ostettiin kaikki kylmalaukut tayteen viinaa ja kaljaa (paitsi mina ostin pepsia :) ). Sitten taas joelle ja siella puhallettiin jumalattoman isot kaikenmaailman kumijutut ja muut ja lahettiin meneen virran mukana niilla kumihassakoilla. Virta oli yllattavan kova vaikka se joki on pirun iso, varmaa muutama satametria levia. Siina si killuttiin ja paatin lahtea tekemaan pienen uintiretken. Mun pieni uintiretki vahan venahti omasta tyhmyydesta. Kadotin mun porukan ja ei auttanu muutaku uida loppumatka. Tuli kiva lenkki kylla eisiina mitaan, 3mailia. Uimarit ajattelee etta ei toi oo paljo paskaakaa, mutta meikalaiselle joka ui liinalammessa turengissa yleensa niin se oli aika pitka reissu. Kaikki muut oliki si oletettavasti seipaassa ku muut saapu mun jalkeen yli puol tuntia rantaan. Onneks oli kuski niin lahettiin si jatkoille rillaamaan. Syotiin pirusti makkaraa ja voin kertoo et suomalainen makkara on pahaa.

Sitte en muistakkaa alkuviikosta paljoa. Paitsi nytte kun kelasin puhelimesta viesteja. En tehny paljo mitaan muuta ku kiusasin mun hostsiskoja.

Torstaina nain (noin siina kay kun ei oo aata etta nai jotain vaikka on nahnyt) sen latkajoukkoeen kapteenin kans ekaa kertaa. Se naytti mulle mun koulua ja autto kaikis jutuis. Se on oikeesti hyva kaveri niiku sen mummo kerto. Sovin sen kans et menis joku paiva jaalle. Pitais vaan mailat hankkia, mutta enkohan saa ne hommattua tassa jokupaiva.

Sitten sitten... Eilen lahdettiin aamulla kohti Michigan's Adventuresia ja vietettiin siella paiva vesipuistossa ja vuoristoradoissa. Kuvat kertoo enemman kun sanat.

Huvittelun jalkeen mentiin hotelliin yoksi. Se oli hirvein hotelli missa oon ollu mikaan ei toiminu tai ollu ehjaa. Toisen huoneen ovikin oli aika kiva kun pystyin lyomaan sen auki :) En suosittele kahden tahden hotelleja... Hyvaa siina hotelliyossa oli etta sai iltapalaks ja aamupalaks Burgerkingin tuotteita.

Nyt oon taas kotona ja pian saapuu mulle 21v sisko ja sen aviomies, joka on ollu Marine three and half years, but now he had to leave Marines, bc Obama on ihmeellinen.

Nahdaan blogi, en ilmeisesti jaksa kirjottaa tanne usein vaikka ajattelin, etta yritan.

Alkumatka�

Kukaan oo kaivannu uutta raapustusta mutta nyt tulee taas! Täs pikkukatsaus lähtöä edeltäviin päiviin, nykiin ja mun ekoihin päiviin perheen kanssa.


Perjantaina 1.8. oli ehkä helpottavin hetki mun elämässä kun postista tuli lappu että viisumi on saapunu. Hain heti viisumin ja pistin hyvään talteen ettei se voisi missään tapauksessa hävitä. Pakkaukset olin suorittanut jo alkuviikosta, mutta pakotus tarkistaa kymmeneen kertaan tavarat kyllä oli xD

Koko tuon viikon ennen lähtöä hyvästelin ystäviäni, joita mulla tulee aivan varmasti ikävä. Perjantaina erityisesti kun käytiin rillaamassa jätkien kanssa niin tuli tosi haikee fiilis kaikenkaikkiaan. Siitä se vielä voimistu kun lauantaina heitin hyvästit isovanhemmille ja sunnuntaina mun veljille jaakolle ja panulle <3 Maanantai aamuna oli edessä ehkä ikävin ja paras osuus. Ajettiin lentokentälle vanhempien kanssa hoidettiin siellä check in ja baggage drop. Sitten oli aika mennä turvtarkastukseen joten jouduin hyvästeleen vanhemmat. Se oli kauheeta ku ties mitä ne tuntee ja kuin tulee ikävä ku meen, vaikka itte en osaa pitää tätä lähtöö niin hirveenä. Lähen kumminki jossai vaiheessa kotoo karkuun. Kyl mulla tulee ikävä kaikkia.

Iloisempaan aiheeseen nyyhkytys on naisten hommaa.
 Turvatarkastuksesta läpi ja portille sitten vaan. Portilla istuin hetken yksin ja sitten alkoi virrata muita vaihtareita portille jotka kanssa lähtivät Usaan tai Kanadaan. Tutustuin heti muutamaan ihmiseen ja siinä menikin aika joutuin odotellessa koneen lähtöä. Lentokone nousi 14.10 helsinki vantaan lentoasemalta ja suuntasi kohti New Yorkia. Lento sujui aika joutuin kuunnellessa musiikkia ja katsellessa elokuvia. Mun vieressä istuiki joku nainen joka lensi väliä nykistä suomeen neljä kertaa vuodessa niin sain jelppausta vielä yhessä ekstralappusessa joka oli jotain usan mielenkiintosta paperisotaa taas. Lento kesti semmoisen 8.10 ja olimme hieman aikataulua edellä nykissä. Usaan päästetään helposti sisään älkää sitä pelätkö jos haluutte matkalle lähtee x)

Kohta jo tilattu bussi haki meidän porukan JFKlta ja suuntasimme Holiday Imm Midtowniin. Hotellissa meille jaettiin huoneet ja meillä oli pikkukiva situation kun meijjän poikien huoneessa oli vaan kaks sänkyä. Ei siinä mitää meil suju yö ihan hyvin. Seuraavaks yöks saatiinki jo kolmas sänky kiitos Mikaelin joka oli liian hetero nukkuakseen kahen pojan kanssa samassa sängyssä. Huone 338 oli mulle, mun huonekavereille ja parille tytölle paardimesta ja nyt se on legendaa. Tiietään jo missä Rosaakin pitää kosia. Kaikki oli niin parhautta nykissä! Kaupunki ja ne ihmiset joiden kanssa siellä sain olla teki sen ehkä parhaaks matkaks jolla oon ollu!

WTC

Times square

NY

 Siitä vaan voi kuvitella miten ikävää oli jättää viimeiset suomalaiset. Torstai aamuna tunnin yöunilla lähdimme lentokentälle ja hyvästelimme ystäviämme bussissa ja Rosan jo hotellilla. Lentokentällä sitten istuin Tanjan kanssa viimeiset hetket suomalaisen seurassa kunnes oli aika nousta koneeseen. Lento oli lyhyt ja kesti vain reilun tunnin Nykistä Detroittiin. (Delta airlinesin koneissa on wifi whaaat)

Detroittiin saavuin si yhentoista aikaan ja tapasin mun yeon, siskon ja isän heti kentällä. Siitä sitten alkoi kyseleminen ja vastailu ja kaikki ja huhhuh täällä mä oon si asustellu kuus päivää ja on ollu ihan huippua kokoajan. Tuun viihtyyn täällä aivan varmasti koko vuoden! Mun perhe on huippu sukulaiset on huippuja yeo on hauskin asianajaja ikinä jne.

Maria, Emily, Alex, Ma and Miranda 

We were on camper for few days in the beginning with my family

~tuokaa mulle aa jostain kahella pisteella