Alkumatka�

Kukaan oo kaivannu uutta raapustusta mutta nyt tulee taas! Täs pikkukatsaus lähtöä edeltäviin päiviin, nykiin ja mun ekoihin päiviin perheen kanssa.


Perjantaina 1.8. oli ehkä helpottavin hetki mun elämässä kun postista tuli lappu että viisumi on saapunu. Hain heti viisumin ja pistin hyvään talteen ettei se voisi missään tapauksessa hävitä. Pakkaukset olin suorittanut jo alkuviikosta, mutta pakotus tarkistaa kymmeneen kertaan tavarat kyllä oli xD

Koko tuon viikon ennen lähtöä hyvästelin ystäviäni, joita mulla tulee aivan varmasti ikävä. Perjantaina erityisesti kun käytiin rillaamassa jätkien kanssa niin tuli tosi haikee fiilis kaikenkaikkiaan. Siitä se vielä voimistu kun lauantaina heitin hyvästit isovanhemmille ja sunnuntaina mun veljille jaakolle ja panulle <3 Maanantai aamuna oli edessä ehkä ikävin ja paras osuus. Ajettiin lentokentälle vanhempien kanssa hoidettiin siellä check in ja baggage drop. Sitten oli aika mennä turvtarkastukseen joten jouduin hyvästeleen vanhemmat. Se oli kauheeta ku ties mitä ne tuntee ja kuin tulee ikävä ku meen, vaikka itte en osaa pitää tätä lähtöö niin hirveenä. Lähen kumminki jossai vaiheessa kotoo karkuun. Kyl mulla tulee ikävä kaikkia.

Iloisempaan aiheeseen nyyhkytys on naisten hommaa.
 Turvatarkastuksesta läpi ja portille sitten vaan. Portilla istuin hetken yksin ja sitten alkoi virrata muita vaihtareita portille jotka kanssa lähtivät Usaan tai Kanadaan. Tutustuin heti muutamaan ihmiseen ja siinä menikin aika joutuin odotellessa koneen lähtöä. Lentokone nousi 14.10 helsinki vantaan lentoasemalta ja suuntasi kohti New Yorkia. Lento sujui aika joutuin kuunnellessa musiikkia ja katsellessa elokuvia. Mun vieressä istuiki joku nainen joka lensi väliä nykistä suomeen neljä kertaa vuodessa niin sain jelppausta vielä yhessä ekstralappusessa joka oli jotain usan mielenkiintosta paperisotaa taas. Lento kesti semmoisen 8.10 ja olimme hieman aikataulua edellä nykissä. Usaan päästetään helposti sisään älkää sitä pelätkö jos haluutte matkalle lähtee x)

Kohta jo tilattu bussi haki meidän porukan JFKlta ja suuntasimme Holiday Imm Midtowniin. Hotellissa meille jaettiin huoneet ja meillä oli pikkukiva situation kun meijjän poikien huoneessa oli vaan kaks sänkyä. Ei siinä mitää meil suju yö ihan hyvin. Seuraavaks yöks saatiinki jo kolmas sänky kiitos Mikaelin joka oli liian hetero nukkuakseen kahen pojan kanssa samassa sängyssä. Huone 338 oli mulle, mun huonekavereille ja parille tytölle paardimesta ja nyt se on legendaa. Tiietään jo missä Rosaakin pitää kosia. Kaikki oli niin parhautta nykissä! Kaupunki ja ne ihmiset joiden kanssa siellä sain olla teki sen ehkä parhaaks matkaks jolla oon ollu!

WTC

Times square

NY

 Siitä vaan voi kuvitella miten ikävää oli jättää viimeiset suomalaiset. Torstai aamuna tunnin yöunilla lähdimme lentokentälle ja hyvästelimme ystäviämme bussissa ja Rosan jo hotellilla. Lentokentällä sitten istuin Tanjan kanssa viimeiset hetket suomalaisen seurassa kunnes oli aika nousta koneeseen. Lento oli lyhyt ja kesti vain reilun tunnin Nykistä Detroittiin. (Delta airlinesin koneissa on wifi whaaat)

Detroittiin saavuin si yhentoista aikaan ja tapasin mun yeon, siskon ja isän heti kentällä. Siitä sitten alkoi kyseleminen ja vastailu ja kaikki ja huhhuh täällä mä oon si asustellu kuus päivää ja on ollu ihan huippua kokoajan. Tuun viihtyyn täällä aivan varmasti koko vuoden! Mun perhe on huippu sukulaiset on huippuja yeo on hauskin asianajaja ikinä jne.

Maria, Emily, Alex, Ma and Miranda 

We were on camper for few days in the beginning with my family

~tuokaa mulle aa jostain kahella pisteella